Keväisessä puutarhassa (Pikkuhiljaa alan käyttää
tuota kaunista sanaa pihastamme...
kun omenapuutkin alkava jo
muistuttaa puita pikkutaimien sijaan.)
aika kuluu siivillä ja
todella saa nähdä kättensä aikaansaannoksia.
Kertaalleen on jo nurmikkokin leikattu ja
hieman myöhässä,
mutta kuitenkin myös kalkittu.
Kertaalleen on jo nurmikkokin leikattu ja
hieman myöhässä,
mutta kuitenkin myös kalkittu.
Kasvimaalle on nyt istutettu
varhaisperunat ja sipulit.
Herneet, porkkanat, punajuuret, salaatit, tillit ja persiljat
Herneet, porkkanat, punajuuret, salaatit, tillit ja persiljat
on kylvetty ja marjapensaat ja omenapuut lannoitettu.
Satoa odotellessa!
Takapihamme kukkapenkin kasveille koitti
jälleen juurihoitovuosi.
Ehkä nyt olen oppinut, että kukkapenkkiä ei voi perustaa
yhtään vinoon ilman pengerrystä.
Mikäli siis halajaa siinä kasvavan
lajeja joita pitää kastella ja
kasteluvesilannoitteilla hoivata.
Nyt on ruusuilla tasainen peti.
Takana olevat korallikeijunkukat
pärjäävätkin hienosti ilmeisesti
vaikka millaisessa rinteessä.
Samalla suuri, viime kesänä valamani,
raparperivati sai oman paikan.
raparperivati sai oman paikan.
Mahtaiskohan metsikön linnut ymmärtää
käyttää tätä uimapaikkanaan?
Jos upeat säät vain jatkuvat,
niin lähipäivinä ajattelin
niin lähipäivinä ajattelin
istuttaa ensimmäiset itse kasvatetut
kesäkukat paikoilleen.
Puuhakkaita päiviä myös sinulle lukijani!
- Salla -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti