Puupalikoista vaikka teiksi ja silloiksi

Voihan sitä kaikenlaisia leluja hankkia vaikka kuinka paljon ja toisinaan niitä vaan jostain putkahtelee, vaikka ei itse juuri mitään ostelisikaan. Mutta millä leluilla on todellista käyttöä uudelleen ja uudelleen?

Meillä suursuosiossa ovat puu- ja tavalliset legopalikat! Niistä, kun voi loihtia leikin mistä tilanteesta tahansa... kun käytössä on lapsen valtava mielikuvitus.

Ensi viikonloppuna juhlitaan kuopuksen 5-vuotissynttäreitä ja jo etukäteen voin todeta, että näitä voittavaa juttua ei kääröistä tule esiin.
-Salla-

Viileänä iltana lämpöä liekeistä

Kylläpä olikin viluinen olo kotiuduttuamme kesäteatterista. Kävin kuopuksen, vanhempieni ja veljeni tytön kanssa nauttimassa lastenteatterista Piikkiössä. Elokuinen lastenteatteri valmistuu joka vuosi Piikkiön Tammipartion, jonka jäsen itsekin olen, voimin alusta loppuun. Omasta mielestäni teatteri on tietysti viihdyttävää katseltavaa, kun näyttelijät ovat kavereita, mutta kyllä yleisöä seuratessani voin todeta muidenkin jälleen kerran hyvin siellä viihtyneen.

Vilunpoistoon tepsi pitkän kesätauon jälkeen ihanasti lämmittävä takkatuli ja sen äärellä nautittu iso kupillinen kamomillaa.

Takan reunalle piti poikien mielestä ehdottomasti sytyttää myös tuikut palamaan... ja tottahan tuohon äiti saatiin helposti puhuttua mukaan. Syksy saa tulla tunnelmallisten iltojen kera!

-Salla-

Uusia tuotteita

Uusia ompeluksia tilauksesta ja jotain uutta jälleen Sallan Pajan valikoimaan.

Kangaskorien ajatus on olla ratkaisu monenlaiseen tavaroiden säilytykseen kauniisti. Teen mielelläni koreja vaikka asiakkaan omista kankaista mittojen mukaan  Näin on mahdollista saada vaikka verhokankaan lopusta avohyllylle juuri sopivat korit tavaroiden järjestyksessä pitoon.

Asiakkaan toiveesta valmistetut ovipainot. Painojen sisällä on hienoa sepeliä, joten ne ovat melko painavia ja pitävät varmasti ovet auki. Suunnittelin nämä, jatkoa ajatellen, niin että voin toimittaa tuotteet myös ilman sepeliä ja asiakas voi itse täyttää painon. Näin tuotteen postitus käy kirjeenä. Tuotteen pohjasaumassa on koko leveydeltä napakka tarranauha, jolloin täyttö ja tyhjennys on helppoa myös pesutarpeen yllättäessä.
- Salla -

Kauneutta puutarhassa ja metsikössä

Viime vuonna istutimme puutarhaamme ensimmäisen köynnösruusun. Talvi vei menneessään lähes kokonaan maanpäällisen kasvuston ja luulimme jo menettäneemme koko ihanuuden. Sitkeä tyyppi kuitenkin jaksoi nousta maan uumenista uuteen kasvuun ja availee nyt mielettömältä tuoksuvia kukintojaan lähes parin metrin korkuisena.

Viimeisen viikon aikana ovat kanervat aloittaneet kukintansa metsän puolella. Mättäät valloittavat ainakin minut vuosi vuoden jälkeen ihastelemaan tuon karun, kuivan kasvin upeaa syysväriä.



Kanervamättäiden väleissä omaa väriään suitsuttavat hyvää vauhtia kypsyvät puolukat. Voi kunpa tänäkin vuonna löytyisi aika valmistaa näistä vitamiinipommeista tuoremehua pakastimeen. Mehun siivilöinnissä on kyllä hirvittävän kova homma, mutta maku  ja väri ovat ihan omaa luokkaansa.
- Salla -

Yllätys...itselle

Eilen illalla kesäkukkaistutuksia kastellessani katkoin samalla ohimennen lakastuneita jaloangervoiden kukintoja kasaan pihalaatoitukselle. En jaksanut kasaa enää lähteä viemään kompostiin, vaan jätin sen odottamaan tätä päivää.

Tänään tuo kasa ei kuitenkaan matkannutkaan kompostiin, vaan sitä katsellessani päätinkin kokeilla lakastuneista kukinnoista kranssia. Siitähän tuli ainakin minun mieleeni oikein kiva ja aikaakin kului  koko hommaan vain alle kymmenen minuuttia. Pohjarinkula minulla oli kyllä valmiina keväällä väännetystä pajusta.

Nyt katselen kranssia ja ihmettelen kuinka kauan se mahtaa pysyä kivannäköisenä. Näin yllättäen ei olekaan aikoihin tullut tehtyä mitään ihan vain omaksi iloksi!
- Salla -

Ihanaa sunnuntaita

Onni onnettomuudessa! Eilisen päivän touhuissa emme muistaneet käydä kaupassa ja aamupalaleivät olivat tyystin syöty. Niinpä sekoitin sämpyläjuuren illalla jääkaappiin odottamaan, ja aamulla leivoin sämpylät aamiaiskattaukseen.

Siitä alkoi touhukas päivä loistavasti!

Sunnuntaista huolimatta käytin inspiraation hyödyksi ja viskasin matot ulos suunnilleen samaan aikaan kuin taisivat pojatkin kadota pihaleikkeihin.

Siivotessa jo mietin millaisilla kukilla itseni palkitsisin urakan jälkeen.



Keittiöön poimin kasvimaalta oranssin ja keltaisen sävyissä hehkuvia kehäkukkia ja niiden seuraksi muutaman oksan herkkää röyhytatarta.



Eteisen lipastoa piristää nyt perinteiset syysleimut, joiden alut sain joitain vuosia sitten isoäitini kuikkapenkistä, jossa ne ovat jakaneet iloa loppukesäisin jo vuosikymmeniä. Lipastolle laitoin avainkoriksi myös uuden kangaskorin, joka on testikappale uutuustuotteita varten.



Wc:n taso sai väriläiskän metsiköstä poimituista kanervista. Kangaspussukka, jonne sujautin lasipurkin, löytyi kaapinuumenista... vanhoja koekappaleita.


Päivällisellä jatkui edelleen meidän perheen sadonkorjuuviikot. Tällä kertaa grillattu liha sai kaverikseen rosollia tai siis sallattia kuten meillä päin sanotaan.

- Salla -

Sadon korjuuta

Monen touhun lomassa on tänä viikonloppuna meidän Aurinkorinteellä kerätty satoa talteen ja suoraan suihin. Tarkalleen en muista viime vuoden satoa, mutta sen hetken muistan muutamia vuosia sitten, kun poimin ensimmäisiä viinimarjoja omista puskista suoraan pariin pakastusrasiaan ja mietin, että joskus vielä näistä pensaista tulee kunnon sato. Tänä viikonloppuna aloitin poimimaan marjoja isoimpaan taikinakulhoon ja pian alun jälkeen vaihdoin ämpäriin. Saaliiksi sain kukkupäällisen ämpärin sekä mustia että punaisia marjoja. Onnen täydensi vielä muutama litra itse kasvatettuja suuria vadelmia.

Puskissa ollessani unelmoin jo vieressä kasvavista omenoista ja välillä käväisin kasvimaalta nappaamassa suuhuni herneitä. Viikonlopun ruoatkin ovat pitkälti rakentuneet kasvimaan anneista, kun maasta on nostettu porkkanaa, perunaa ja sipulia ja salaattia on sekoitettu tammenlehvästä ja rapeasta keräsalaatista, kesäkurpitsasta ja sipulinvarsista. Sateisen kesän ensimmäiset avomaan tomaatitkin olivat punertuneet kypsiksi ja ne pistelin poskeeni suoraan vajanseinustalta.

Ensi viikolla aloitan punajuurikauteni monien punaisten herkkujen siivittämänä. Sato alkaa olla sopivaa nostettavaksi ja herkuteltavaksi salaattina, sallattina, piirakkana ja kakkuna, nam!

Kesä on parhaimmillaan ja syksy ovella! Muuten en vielä antaisi periksi, mutta varmoja merkkejä ovat syysleimujen ja -hortensijoiden ja valtikkanauhusten kukinnat... ja nehän hehkuvat puutarhassa juuri nyt kauneimmillaan!
- Salla -

Terveisiä reissusta

Eipä kotona ollessa tule juuri vietettyä päiviä ilman hetkeä tietokoneella. Tuohon irtiottoon pääsi kuitenkin helposti pitkäksi aikaa lomaillessa ensin seitsemän päivää partioleirillä ja nopean vaihdon jälkeen nauttiessa kolmen päivänmittaisesta perheen yhteisestä hotellilomamatkasta.

Partioleiri hujahti nopeasti ja myös ilman kameraa minun osaltani leirikeittiössä loihtien neljä kertaa päivässä herkkuja 130-päiselle leirille. Homma saattaa kuulostaa jopa työleiriltä, mutta ainakin itselleni se oli kyllä rentouttava ja mukava lomailuviikko ihanien ihmisten ympäröimänä. Perheen miesväkeä oli tietysti ikävä, mutta jokapäiväiset puhelut ja heidän pari piipahdusta leirillä saivat äidin koti-ikävän karisemaan pieneksi haitaksi leppoisaan leireilyyn.

Tällä viikolla siirryinkin sitten telttamajoituksesta lähes suoraan ihanaan hotellielämään. Vietimme pari yötä Seinäjoella nauttien päivät jo talvella suunnitelluissa kohteissa. Vauhdikkain päivä oli kiistatta Power Parkissa, jonne ensimmäisenä suuntasimme. Itse olin paikan suhteen skeptinen... minulle kun huvipuistossa laitteita suuremman ilon tuovat istutukset, "kulissit" ja yleistunnelma. Power Park kuitenkin yllätti minut ja ihasteltavaa riitti ruusuistutuksissa ja monenlaisissa teemakulisseissa.

Toki vuoristoratakin tuli testattua ja järkyttäväksi kiljuttua! Kyllä niin tosissani sen kyydissä pelkäsin, että en voi ymmärtää
8-vuotiasta poikaamme, joka olisi ajellut sillä vaikka loputtomiin... saatikka miestäni, joka kieppui extreme-laitteessa pää alaspäin yli 40 metrin korkeudessa.

Rauhallisempaa, mutta hauskaa tekemistä riitti koko porukalle Tuurista, Labyrinttimaailmasta. Tuota kohdetta suosittelen mielelläni kaikille ja kaikenikäisille ongelmanratkaisijoille. Ja kun kerran Tuurissa oltiin, käväistiin tietenkin myös ihmettelemässä isoa hevosenkenkää ja kyläkauppaa.

Omat ostosparatiisini löytyivät kuitenkin Kauhavalta ja Kauhajoelta. Käsityöihmisenä olisin saanut aikaa kulumaan vaikka tuntikaupalla sekä Kauhavan Kangasaitassa että Tapion lankakaupassa. Olinkin oikein tyytyväinen etten pakannut mukaamme mitään ylimääräistä, jotta sain helposti mahtumaan ostokseni takakonttiin. Niin noita materiaaleja tarttui matkaan kolme säkillistä ja muistiinpanot lisäksi tulevia tilauksia varten. Osa hankinnoista menee kylläkin puodin hyllylle ihmettelemään olisiko joku muukin niistä innostunut.
- Salla -